Lähtö lähenee. Tai onhan siihen vielä aikaa. Yli 5 päivää. Ei siis hätää. Viimeisen illan ihme toteutunee jälleen kerran mitä pakkaamiseen tulee. Mutta, mutta - monta yliviivausta on jo tehty kovin epäselvään muistilistaan hoidettavista asioista. Ja kierrätyslinjalla on menty monessa tarpeellisessa tavarassa. Rinkka suojapusseineen lainattu. Kuin myös otsalamppu. Ja MP3-soitin. Oikeastaan kaksikin. Lantiorahavyö tulossa Helssingistä asti. Toivottavasti. Vaatteitakin jo lainaksi tarjottu. Kuin myös pakkausapua. Viimeistä ei siis lainaksi vaan ihan ikiomaksi. Asiantuntevaa pankkikonsultaatiota saatu ja antibioottiresepti luvattu. Jes - sekin! Vaikka jäikin asian hoitaminen niin myöhäiseksi, ettei enää työterveyslääkärille ehtinyt. Mutta onneksi on ystäviä. :) Alalla kuin alalla. Kiitos niin kovin teille kaikille ihanille auttajille! Ja Intian viisumi isketty passiin. Kiirehtimiskirjeellä. Ja ekstramaksulla tietenkin. Mitä turhaan toimimaan liian ajoissa. Ja mitä sitä liikaa ressaamaan.. :D Ja kukkien kastelija lupautunut hommaan jo kauan sitten. Reenit sen suhteen on vielä luvassa - rahapuu kun on hyvin haastava hoidettava.. ;)
Ja läksiäisetkin on jo juhlittu. Hauskaa oli. Kiitos kaikille osallistuneille. :) Huomenissa tai ylihuomenissa voisi aloittaa malarian estolääkityksen. Mielenkiintoisia pelotteluja sen mukana tulevista hallusinaatioista on kerrottu. Mutta sori - ei kauheesti pelota. ;) Tulee, jos tulee. Ja ei niitä kai läheskään kaikille tule. Ja kuten eräällä hyvällä ystävälläni ja minulla on ollut tapana sanoa - jos hallusinoidaan, niin ainakin hallusinoidaan onnellisina. :D Ja ei hätää (äiti ja kumppanit) - tähän lauseyhteyteen ei millään tavalla liity mitkään kemialliset aineosaset. ;)
Ainut (siis moskiittoverkon ja -myrkkyjen, vedenpuhdistustablettien ja lentotukisukkien lisäksi ;) ) uusi hankinta tähän mennessä on kamera. Pitäisi olla pokkariksi ihan passeli. Ja hyviä kuvausvinkkejäkin on läksiäisissä jaettu. Kiitos niistäkin. Saas nähdä millaisia kuvia tulee. Kuvaajastahan se yllättävän paljon kuitenkin on kiinni. Täytyy toivoa, ettei se vielä kauheasti hajonnut, kun on vasta ihan pari kertaa tippunut lattialle.. No ei kai. Ohessa harjoittelukuvia taas lähimaisemista. Kaikki eivät toki kovin täydellisiä ole, mutta kyseessä onkin harjoittelu.
Ja hyvä rakas kollegani - se että pistän tänne kuvia Suomesta, ei vielä tarkoita, että ikävöisin Suomen maisemia jo etukäteen. ;) Ja muistetaan, että jos paluu tulee pakolliseksi ennen täyttä kahta kuukautta, niin ehkä mä sitten tosiaan menen Ruotsiin johonkin hotelliin lopuksi aikaa, jotten "palaa maitojunalla" takaisin töihin. ;D Tai ehkä mä palaankin. Ehkei sekään olisi mikään epäonnistuminen, jos siltä alkaisikin tuntua. Tai siis mikä on "epäonnistumista" elämässä? Kysyn vaan. Nehän meitä opettaa jos jotkut. Ja antaa aina jotain uutta laajuutta ja syvyyttä. Kunhan osataan ne niinkin nähdä.
Edelliseen - kuin myös edelliseen blogijuttuun - viitaten, tärkeitä ihmisiähän ikävä tulee vääjäämättä jossain vaiheessa ja vielä ennen lähtöäkin. Itse asiassa, yksi iso ikävä ehti jo tulla. Ja useampikin toki. Ja toisaalta, aivan ihania keskusteluja ystävien ja kaverien kanssa on myös käyty - ja tultaneen myös tässä viimeisinä lähtöä edeltävinä päivinä lisääkin käymään. On ne vaan ystävät ja myös monet muut ihmiset tärkeitä. Tietäkää te se. Ja sellaiset aidot kohtaamiset ja elämän virran yhdessä (pienessäkin hetkessä) esim. keskusteluilla rakentamiset ja luomiset. :)
Varsinaiseen matkaankin taas palaten. Vaikka suunnitelmia ei pitänyt ollakaan, niin nyt sellaisiakin alkoi tulemaan. Olis meinaan tsäänssinä päästä vapaaehtoistyöhön Laosiin pariksi viikoksi. Tämä mahdollisuus alkoi itseä toden totta kiehtomaan ja innostamaan! Toivottavasti ne ottaa mut. Piti tosin lähettää oikein CV. Curriculum vitae! Siis mitä tällainen "insinöörinörtti" ;D laittaa vapaaehtoistyön CV:hen?? No ei ainakaan kovinkaan pitkiä loruja YO-tutkinnosta, kurssimääristä ja toinen toistaan hienommista opintokokonaisuuksista. Tai kattiloihin liittyviä kovinkaan prosessispesifisiä ja detaljeja työtehtäväväkuvauksia. Lyhyt tuli. Ja englanniksi. Yes sirs, please take me to work with you. No, saas nähä!
Englantiin liittyen, olisi pientä painetta ja toivetta kirjoittaa blogia / blogiin jotain myös englanniksi. Internationaaleille tuttaville. Hmm. Voishan sitä yrittää. Rallienglannilla jää vaan jutut vähän lyhyemmiksi. Toisaalta, eihän se välttämättä mikään huono asia ole. Kuulijakunta vois jaksaa paremmin. Sisältö tullee siis matkalta olemaan tätä tasoa: Then I went there and then I did that there and it was very nice place. And then I went to other place and did this there and it was also very nice place. Nice day and nice trip and nice people. ;D
<3
ReplyDeleteHanna
onpas hienoja kuvia!!!! mahtava blogi!!!! :)
ReplyDelete